Seattle Great Wheel

Aikalailla vuosi sen jälkeen kun lähdin Seattlesta, tuli kaupunkiin upea maailmanpyörä. Syntymäpäiväni pääsin ajelulle ja näkemään mahtavat maisemat, jotka avautuvat pitkälle meren ääreen. Maailmanpyörä kipuaa aina 53 metriin saakka ja 10 dollarilla pääsee kolme kierrosta ympäri. Meille tosin kävi hyvä tuuri ja päästiin neljä. 

Kuten kuvasta näkyy maailmanpyörästä avautuvat uskomattomat maisemat. Toisesta suuntaa merelle ja toisesta suunnasta suoraan kaupungin keskustaan. Maailmanpyörä on ihan täydellisellä paikalla, muutaman minuutin kävelymatkan päästä ydinkeskustasta. Jos teillä on mahdollisuus suosittelen menemään, etenkin ilta-aikaan, kun on pimeää ja kaupungin valot näyttävät upeilta.

Yksi onnellinen 24-vuotias. Minulla oli ihan huikean hauska syntymäpäivä ja innolla odotan mitä seuraava vuosi tuo tullessaan.

♥ Tiia

Chihuly garden and glass

Hei ihanat ja terveisiä Seattlesta!

Kiva päästä vihdoin kirjoittelemaan teille kuulumisia. Hirmuinen kiire on ollut, mutta täällä on niin paljon hauskaa tekemistä ja paljon nähtävää. Olimme maanantaina käymässä Dale Chihulyn lasinäyttelyssä ja voi pojat se oli mahtava!

Dale Chihuly on Seattlelainen lasitaiteilija, syntynyt Tacomassa vuonna 1941. Hänen teoksiaan on useissa museoissa ympäri Yhdysvaltoja, sekä Lontoossa. Lisäksi hänen tuotantoaan on esitelty kansainvälisissä näyttelyissä ympäri maailmaa. 

Jätän nyt puheet vähemmälle ja päästän teidät upeiden otosten pariin. Käsittämätöntä että joku on noin taitava lasinkäsittelijä. Paikan päällä teokset näyttivät vieläkin upeammilta!

Vaikuttavaa, eikö? Yritän päästä nyt kirjoittelemaan teille vähän useammin. Kuviakin on tullut napsittua jo satoja, lähinnä kyllä vaan puhelimella. Tällä hetkellä olen mökkeilemässä Orcas nimisellä saarella, siitä lisää myöhemmin.

Joko teillä on lunta ja joulufiilis? Täällä ei ole lumesta tietoakaan, mutta on takkatuli, joululaulut ja lasi viiniä. 

Life is good!

♥ Tiia

Take it easy

Lähdin eilen ajelemaan aamupäivällä kohti Poria. Ihana lumipyry saapui kaveriksini ja hidasti minun ja muiden kanssakulkijoiden vauhtia melkoisesti. Näkyvyys oli tosi huono ja tienpinta liukas. Olen yleensä melko agressiivinen liikenteessä ja menetän hermoni välittömästi, jos asiat eivät mene haluamallani tavalla. Eilen päätin kuitenkin muuttaa ainaista asennettani. Päätin, että minulla ei ole mikään kiire. En pahemmin katsellut nopeusmittaria, enkä kelloakaan. Laitoin vaan radion täysille ja fiilistelin hyvää musiikkia. 

Myös toinen asia, jota en yleensä koskaan tee ajaessani näin lyhyttä matkaa ovat pysähdykset. Olin kuitenkin mennyt jo kahdeksaksi kouluun ja syönyt aamupalan niin aikaisin, että kahdeltatoista mulla oli jo kiljuva nälkä. Niinpä päätin poiketa puolessavälissä matkaa lounaalle ABC:lle. Sielläkin voi muuten syödä terveellisesti. Vaihdoin lohiannoksesta muusin keitettyihin vihanneksiin ja pyysin lohen ilman kastiketta. Ihan mielettömän hyvää ja lisäksi olin positiivisesti yllättynyt noutopöydän salaattitarjontaan. 

Arvatkaa mitä tapahtui kun jatkoin matkaa kotiin? Lumisade oli loppunut ja aurinko pilkisteli pilvien välistä. Seuraavat kilometrit sai ihastella mielettömän kauniita maisemia, laittaa pyyhkijät visusti pois päältä.. niin ja miettiä, että miksen ottanut aurinkolaseja mukaan..

Eilisen päivän hattu oli kuin säähän tilattu, hiukset pysyivät sateessa kuivina ja meikit pysyivät visusti naamassa.

Olen tässä käynnistänyt aamuani pikkuhiljaa. Ihanaa syödä rauhassa aamupalaa ja lukea pitkästä aikaa lehteä. Pian lähden moikkaamaan vanhinta siskoani ja hänen perhettään.

Ihanaa Itsenäisyyspäivää!♥

♥ Tiia