maanantai 28. huhtikuuta 2014

Treeniviikko 12

Nyt se on ohi! Viime viikko oli viimeinen yhteinen viikko PT:n kanssa. Pakko sanoa ehkä tuhannennen kerran, etten voi uskoa miten nopeasti viimeiset kuukaudet on menneet. Vikan viikon treenit menivät näin:

Maanantai: Jooga2 x kevyt kävelylenkki
Tiistai: Muuttopäivä = käsi & selkä & jalkatreeni + 5 km juoksu
Keskiviikko: Sali, selkä + vatsa
Torstai: lepo
Perjantai: Sali, jalat + vatsa
Lauantai: Sali, kädet 
Sunnuntai: kevyt kävely + venyttely




Ensi kerralla kirjoittelen teille loppumittauksista ja testeistä, ja mahdollisesti laitan myös jotain kuvavertailuja, kunhan saan ne ensin PT:ltä :)

                        ♥ Tiia

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Treeniviikko 11

Viikon 11 treenit:

Maanantai: sali, jalat
Tiistai: lepo
Keskiviikko: lenkki 1 h
Torstai: sali; kädet
Perjantai; sali, selkä & rinta + 
Body Balance 60 min
Lauantai: lepo
Sunnuntai: Sali, jalat



kuva täältä

Viime viikko tuntui niin mahtavalta, kun pääsi takaisin treenaamisen makuun. En voi uskoa, että enää 1 ½ viikkoa jäljellä ja kolmen kuukauden treenijakso on loppu. Mihin kaikki aika on oikein kadonnut? Tää kevät on mennyt ihan mielettömän nopeasti. Vähän jo jännittää loppumittaukset, onkohan puolenvälin jälkeen tapahtunut yhtään edistystä? :)

Tänään on ollut niin mielettömän kaunis päivä. Aloitin aamuni joogalla ja venyttelyllä, jonka jälkeen tein herkkuaamiaiseksi banaanilettuja mansikoiden kera, nam!♥ Nyt jatkuu pakkaustalkoot, nimittäin huomisen jälkeen tämä asunto on melkoisen tyhjä. 

Ihanaa maanantaita!
♥ Tiia

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Last week trough my phone

Nyt mun pitäisi kertoa teille mitä tapahtui treeniviikolla numero 10. Vastaus on nada, nothing, nessuno. Kuume on sahaillut ylös ja alas, välillä on käyty jopa alilämmön puolella. Oon maailman huonoin olemaan vaan paikallani ja hyppinyt tämän viikon pitkin seiniä. Jos mietitään hyviä asioita, niin ainakin nyt on saanut kroppa levätä. Toivottavasti huomenna pääsisin salille kokeilemaan kevyttä treeniä, nyt ainakin tuntuu siltä, että ihan mahdollinen ajatus.




Viikon aikana oon ehtinyt kirjoittamaan kandin melkein valmiiksi, käymään kaupungilla etsiskelemässä vähän pukeutumis- ja sisustamisinspiraatiota ja ottamaan kasan selfieitä. Lisäksi tänään testailin ekaa kertaa proteiinivohveleiden tekoja, niistä tuli hyviä.

Sellainen viikko meikäläisellä takana, toivottavasti ensi viikosta tulisi vähän aktiivisempi. Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille, nauttikaa elämästä!

♥ Tiia

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Today's outfit

Kamerani lähti odottelemaan minua jo muille maille, joten seuraavan parin kuukauden aikana blogissa esiintyy joko vanhoja kuvia, kännykkäkuvia, tai inspiraatiokuvia muualta. Iphonen kuvista on tosin alkanut tulla epätarkkoja ja suttuisia, eikä niitä ole kovin mukavaa käyttää. Pitäisi ehkä vielä puhelin huoltoon, josko he voisivat korjata asian. 

Kesäkuussa blogini tulee kokemaan isoja muutoksia, mutta niistä lisää myöhemmin :)

Kokosin teille tämänpäivän asuni pohjalta pienen inspiraatiotaulun. Aamulla oli sellainen olo, että jotain rentoa päälle perjantain kunniaksi, joten tässä lopputulos. Punasininen ruutupaita, revityt farkut, valkoinen toppi ja conssit, sekä iso musta laukku.


Kivaa viikonloppua kaikille!:)

♥ Tiia

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Treeniviikko 9

Viime viikon treenit sujuivat pienestä flunssasta huolimatta hyvin, kunnes sitten lauantai-iltana sain sen ihanan kuumeen. Jouduin ensimmäistä kertaa perumaan tämän viikon pt treenit, harmittaa niin vietävästi, mutta nyt ei auta muuta kun levätä :)

Tässä kumminkin viime viikon treenit: 

Maanantai: Fitness Pilates 45 min
Tiistai: sali: selkä/rinta
Keskiviikko: Body Balance 60 min
Torstai: sali: jalt
Perjantai: Body Balance 60 min
Lauantai: sali: kädet
Sunnutai: lepo



Niin kuin näkee viime viikolla panostin paljon kehonhuoltoon. Tuntien lisäksi venyttelin myös kotona. Voin kertoa, että huomasin oikeasti eron itsessäni sekä henkisesti että fyysisesti. Kroppa ei ole enää niin jumissa ja kireässä kunnossa kuin aikaisemmin. Lisäksi tuntien aikana pääsin eroon kaikista stressaavista ajatuksista ja sain rauhoitettua mielen kunnolla. Olen sellainen yliajattelija ja välillä on vaikeaa jättää ajatukset taka-alalle ja keskittyä vaan olemiseen. Suosittelen siis kehonhuoltotunteja kaikille saman ongelman omaaville. 

♥ Tiia 

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Sunnuntai kuulumisia

 Ihanaa sunnuntaita!

 Oon koko tämän viikon kärsinyt kurkkukivusta ja viime yönä päätin sitten saada pienen kuumeen, ja sen mukana ihanan päänsäryn. Eipä silti auttanut muu kun kerätä kirjapino laukkuun ja lähteä yliopistolle työstämään kandia. Tulin hetki sitten kotiin lepäilemään ja yritän jatkaa työstämistä vielä myöhemmin kotoa käsin. Alle kaksi viikkoa palautuspäivään, enää ei voi löysäillä. 


Nämä kuvat on otettu pari viikkoa sitten. Voin kertoa, että tällä hetkellä en näytä ihan yhtä freesiltä ja päällä on jotain muuta kuin tiukat farkut. 


Tulevaisuuden suunnitelmiin tuli taas pieniä muutoksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vietän kesän Seattlessa ja tulen sitten takaisin Vaasaan jatkamaan maisterintutkintoa ainakin joksikin aikaa. Mulla on kova into saada koko tutkinto suoritettua ja Jenkkien viisumisäännöt eivät anna oleskeluun tällä hetkellä enempää aikaa kuin kolme kuukautta, niinpä tutkinnon jatkaminen ja  loppuun suorittaminen kuulostaa entistä paremmalta vaihtoehdolta.


Vaikka kaukosuhteessa eläminen ei ole kummankaan mielestä mikään kiva juttu, on tärkeää että molemmat saa toteuttaa omia unelmiaan. Kummallakin on omat jutut tällä hetkellä vähän kesken ja ollaan sitä mieltä, että ei tehdä asioita, joita myöhemmin kaduttaisiin. Nyt odotan kumminkin innolla sitä, että saadaan viettää ja asua koko kesä yhdessä.

Onko ruudun takana muita kaukosuhteissa eläjiä? Miten olette ratkaisseet välimatkoihin liittyviä ongelmia? :)

♥ Tiia

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Jauhoton, gluteeniton pizza

Ihanaa viikonloppua kaverit!

Lauantai-illan kunniaksi ajattelin jakaa teille jauhottoman pizzapohjan ohjeen. Tämä ohje on lainattu suoraan Hanna Skytän Fuel Food reseptikirjasta. 

Ainekset:

1 pieni kukkakaali (n. 400g)
1 iso munavalkuainen
3 ½ rkl maustamatonta heraproteiinijauhetta
2 rkl tuorejuustoa
Mausteita: pippuria, suolaa, valkosipulia..

+ Haluamasi pizzatäytteet



- Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen
- Irrota kukkakaalista nuput ja laita ne tehosekottimeen, hienonna kukkakaalia niin, että seos jää raemaiseksi. Älä soseuta. Voit myös raastaa kukkakaalin, jos sinulla ei ole tehosekoitinta käytössä
- Kypsennä kukkakaalia mikrossa n. 6-8 minuuttia
- Anna rakeiden jäähtyä
- Sekoita kukkakaalin joukkoon muut aineet. Mausta oman makusi mukaan 

- Kaada massa leivinpaperille ja tasoita lusikalla noin ½ sentin paksuiseksi levyksi
- Paista 200 asteessa noin kymmenen minuuttia, kunnes pinta saa hieman väriä


- Ota pizzapohja pois uunista ja päällystä mielesi mukaisilla täytteillä


- Laita pizza vielä uuniin noin 5-15 minuutiksi, kunnes juusto on sulanut ja täyte lämmennyt.


Tämä pizza on ihan superiisi tehdä ja vielä hyvänmakuinenkin. Ainut asiat mitä vielä kaipaisin olisi vähän lisää kovuutta itse pizzapohjaan. Olen tehnyt tästä muutaman erilaisen version, ensimmäisellä kerralla koitin maustettua tuorejuustoa, mutta pidin enemmän maustamattomasta. Ruohosipulin maku teki pizzasta jotenkin kummallisen. Tästä ohjeesta on helppo varioida itselle sopiva pienillä muutoksilla. Parasta on, että pizza on kokonaan jauhoton, ja siis gluteeniton.

Ilman täytteitä pizzan ravintoarvot ovat seuraavanlaiset:
259 kcal / 30 g proteiinia / 12 g hiilihydraatteja/ 7,8 g rasvaa

Nautinnollisia pizzahetkiä!
♥ Tiia

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Elämänmuutoksista

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa vähän henkilökohtaisemman tekstin. Nämä asiat ovat viime aikoina pyörineet päässäni ja ajattelin, että ruudun toisellakin puolella saattaisi olla väkeä, jota tämä aihe koskettaa.

Kyse on elämänmuutoksista, something about life changes.

Tämä sana on viime vuosien aikana liitetty läheisesti terveyteen liittyviin asioihin. Vaihdetaan ruokavaliota parempaan suuntaan ja aletaan liikkua enemmän, "olen tekemässä elämänmuutosta". Elämänmuutos voi kuitenkin olla melkein mitä tahansa ja uskallan väittää, että jokainen meistä kokee elämänsä aikana useampiakin elämänmuutoksia. Niitä voivat olla vaikka ensimmäistä kertaa kotoa pois muuttaminen, opiskelupaikan valitseminen, työpaikan vaihtaminen, ystävyys- ja parisuhteista irtipäästäminen.. oikeastaan mitä tahansa.



Aina muutoksen ei tarvitse edes olla suuri, jotta sillä voisi kuitenkin olla merkittävä vaikutus omaan elämäämme ja sen kulkuun. Joskus jo yhden pienen asian muuttamisella voimme saada elämästämme paljon soljuvamman ja kevyemmän. 

Meillä on usein elämää kohtaan jonkinnäköisiä tavoitteita ja unelmia. Joskus voimme saada mielettömiä mahdollisuuksia näiden unelmien toteuttamiseen, joskus taas tarvitsee tehdä kovasti töitä, jotta saamme edes pienen mahdollisuuden. Uskon että kun uskomme unelmiimme, näitä mahdollisuuksia alkaa kuin sattumalta tipahtaa elämäämme.

"Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta" -Victor Hugo 


Muutokset ovat sillä tavalla hullunkurisia juttuja, että vaikka ne voisivat tehdä elämästämme paljon paremman ja helpomman, ne ovat pelottavia. Olemme niin tottuneita tapoihimme ja omaan elämänkulkuumme, että usein haluamme mielummin pysyä siinä tutussa ja turvallisessa kuin katsoa, millaisia mahdollisuuksia sieltä aidan toiselta puolelta löytyisi.


"Älä odota, aika ei ole ikinä juuri sopiva" -Napoleon Hill

Ihmiset ovat erilaisia ja toisille isojen muutosten tekeminen on helpompaa kuin toisille. Esimerkiksi vieraaseen kaupunkiin muuttaminen on toiselle elämän suurin seikkailu, kun taas toiselle elämän vaikein asia, tai siltä se voi ainakin tuntua. Koemme asiat kullekin ominaisella tavalla, emmekä voi koskaan täysin ymmärtää, miltä siitä bussin vieruskaverista oikeasti tuntuu.



Omassa elämässäni on tapahtunut viime aikoina paljon muutoksia, mutta ehkä isoin on pian edessä. Tunnen että elämäni on tällä hetkellä jonkinnäköisessä kääntöpisteessä. Olen saamassa osan tutkinnostani valmiiksi ja muutan poikaystäväni luo ulkomaille. Tunne on samaan aikaan sekä maailman upein että maailman pelottavin. Upeaa tämä oli siihen saakka, kunnes laitoin huonekalujani myyntiin. Samalla kun vieraat ihmiset kantoivat minun tavaroitani pois ja kotini alkoi muistuttaa lähinnä puolityhjää varastoa, minuun iski hirveä epävarmuus ja pelko. Onko tämä varmasti oikea ratkaisu? 

Tiedän että pelko ja epävarmuus ovat tässä tilanteessa ihan normaaleja reaktioita. Oma mieleni päätti kumminkin laittaa vielä vähän lisää vettä myllyyn ja pian huomasin etsiväni poikaystävästäni virheitä miksen voisi viettää loppuelämääni hänen kanssaan. "Se on aina niin negatiivinen", "Eihän me edes puhuta samaa kieltä" .. and the list goes on. Unohdinpa siinä miettiä, että poikaystäväni on ehkä maailman rakastavin, huolehtivaisin ja fiksuin ihminen maailmassa. Se jaksaa aina piristää, kehua ja uskoa muhun ja mun osaamiseen, jopa miljoona kertaa enemmän kuin minä itse.

Me ihmiset ei olla täydellisiä, ei yksikään meistä,  mutta olen löytänyt ihmisen joka oikeesti rakastaa minua ja jonka seurassa voin olla 100% oma itseni. Aika upea juttu, eikö? Joten vastaus kysymykseeni "onko tämä oikea ratkaisu"? Hell, yes!! 

"20 vuoden kuluttua sinua harmittavat enemmän asiat, jotka jätit tekemättä kuin asiat, jotka teit.
 Nosta siis ankkurit ja purjehdi ulos tutuista satamista,
Tutki. Uneksi. Löydä." -Mark Twain 


Mikä muu pelottaa? Se, että mun perhe ja ystävät ovat Suomessa ja minä toisella puolella maailmaa. Olen ollut viimeisten kahden vuoden aikana superkiireinen ja mulla on ollut ihan liian vähän aikaa omalle perheelle ja ystäville. Asun eri kaupungissa ja aina kotona käydessä vaan juoksen paikasta A paikkaan B. Musta olisi maailman ihaninta viettää päiviä siskojen lapsien kanssa ja ystävien ja heidän lapsiensa kanssa. Kun muutan toiselle mantereelle ja aikaeroa on sellaiset 10 tuntia, tulee tästä edelleen haastavaampaa. Kaiken lisäksi olen maailman huonoin soittelija ja viestien lähettäjä. Mulla oli jo au pair vuoden jälkeen sellainen olo, että en ole yhtä läheinen kaikkien ystävieni kanssa kuin ennen ja olin kumminkin poissa vaan vuoden.

Tukiverkko on ihmiselle todella tärkeä asia. Ulkomailla mun läheinen tukiverkko tulee koostumaan aluksi vaan mun poikaystävästäni ja hänen perheestään. Toki tiedän, että mun ystävät ja perhe tukevat minua täältä käsin, mutta on todella tärkeää, että tulen löytämään ihmisiä joiden kanssa voin viettää aikaa ja joiden puoleen voin kääntyä. Olen kuitenkin varma, että kun pidän itseni sosiaalisena ja avoinna uusille ihmisille ja mahdollisuuksille, tulen löytämään myös uusia upeita sielunsiskoja ja -veljiä elämääni.

Mä kuitenkin uskon, että kaikista peloista ja epävarmuuksista huolimatta ihmisten pitää olla rohkeita. Jos meillä on elämässämme tilaisuuksia, jotka tuntuvat edes vähän kutkuttavilta, niihin pitää tarttua kiinni! Totuus on se,  että meillä on täällä vaan tämä yksi elämä elettävänä ja me pystymme hyvin pitkälti omilla teoillamme, asenteillamme ja käytöksellämme ratkaisemaan, mihin suuntaan elämää viemme.

"Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä
 sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia,
 jotka avautuvat meille" -Alexander Graham Bell




Muista että jokaisen auringonlaskun jälkeen on uusi päivä. Jokaisena päivänä meillä on mahdollisuus muuttaa elämäämme haluaamme suuntaan. Pystymme muokkaamaan itsestämme parempia, rohkeampia ihmisiä. Emme saa antaa pelkojen olla esteenä toteuttamasta itseämme ja uskomasta unelmiimme. Positiivisella elämänasenteella ja vanhoista ajatusmalleista irtipäästämisellä, voimme oikeasti muuttaa elämäämme.

Be brave. Dream big.
Live, Love, Laugh!
♥ Tiia