Olen huomannut sosiaalisessa mediassa puhuttavan paljon tuoreimman Suurimman Pudottaja kauden voittajasta Rachel Fredericksonista. Tämä 24-vuotias nainen pudotti painostaan hurjan nopeasti melkein 60% ja voitti ansaitusti Suurimman Pudottajan tittelin. Rachelin lähtöpaino oli 117,9 kiloa ja finaalissa painoa oli 47,6 kiloa, pituutta Rachelilla on noin 165 cm. Aika mieletön reilun 70 kilon pudotus siis takana.
kuva täältä
Tämä muodonmuutoshan on ainakin ulkoisesti ottaen upea ja todistaa, että kovalla työllä ja päättäväisyydellä todellakin saadaan muutoksia aikaan. Toisaalta ollaan kritisoitu onko näin nopea painonmuutos terveellistä ja hyväksi keholle ja mielelle. Rachel on myös saanut paljon negatiivisia kommentteja ulkonäöstään ja eräiden mielestä hän meni liian pitkälle ja kärsii nykyään syömishäiriöstä. Ovatkohan nämä vain kateellisten ihmisten kommentteja, vai mahtaako kommenteissa olla totuuden siemen? Rachelin omien sanojensa mukaan hän ei ole koskaan tuntenut oloaan näin mahtavaksi ja on innoissaan siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Vaikka Suurin Pudottaja on yksi lempiohjelmistani ja todella inspiroiva, olen alkanut miettiä onko ohjelmassa tapahtuma painonpuutos oikeasti järkevää ja turvallista. Tiedän, että mukana on liikunnanalan ammattilaiset, lääkärit ynnä muut, mutta miten he pystyvät valvomaan kilpailijoita siinä vaiheessa, kuin nämä palaavat leiriltä kotiin. Tuskin mitenkään?
kuva täältä
Ymmärrän että kyseessä on kilpailu, jossa tavoitteena on pudottaa mahdollisimman paljon painoa lyhyessä ajassa. Olen huomannut katsomieni kausien kuluessa kahdentyyppisiä kilpailijoita. Toiset ovat onnessaan, kun löytävät terveelliset elämäntavat ja keinot saada painoa pudotettua turvalliseen, tasaiseen tahtiin, ja toiset kisaavat mielessään vain voitto. Tottakai uskon, että myös terveellisyys ja hyvä olo on heille tärkeää, mutta joistain kilpailijoista on huokunut pakkomielteisesti kisan voittaminen. Uskon, että tälläinen pakkomielteisyys voi lopulta johtaa syömishäiriöihin, mielenterveysongelmiin, tai jopa painon takaisin saamiseen.
En ole nähnyt kyseistä tuotantokautta, enkä tiedä Rachelin taustoista mitään ja kaikki teksissäni esittämät asiat ovat vain omia mielipiteitäni ja ajatuksiani. Mielestäni on vain mielenkiintoista miettiä, miksi juuri hänestä nousi niin iso kohu, onhan aikaisempinakin tuotantokausina pudotuslukemat ja muodonmuutokset olleet huikeita. Täytyy sanoa, että itsekin aloin hieman kyseenalaistamaan ohjelmaa ja sen toimintatapoja, vaikka tiedän että Suurimman Pudottajan alkuperäinen idea on saada sekä kilpailijat että katsojat inspiroitumaan, sekä saamaan tietoa ja löytämään keinoja painonpudotuksen ja liikunnan haasteisiin. Mennäänkö siinä kuitenkin liian pitkälle, tai voisivatko ohjelman toimintatavat olla erilaisia?
Mitä mieltä olette Rachelin muodonmuutoksesta ja itse Suurimmasta Pudottajasta?
Lisää aiheesta voit lukea ja katsoa esimerkiksi täältä.
♥ Tiia
Huikee saavutus! Pakko sanoo et tuskin ite pystysin jos olisin samassa tilanteessa..mut toi käsi näyttää mun silmiin anorektiselle ;( et lihasta vaa enemmän sais olla tolla.
VastaaPoistaOon seurannu tätä sun blogia ja sitä aupair blogia kans alusta asti. Jos haluat vastata, niin tapasitko sä sen sun miehen sillon sun aupair aikana? Oon ite lähös tossa kesällä auppariks kans jenkkilään:P
Joo oon samaa mieltä, vähän enemmän lihaksia kehiin niin näyttäisi jo paljon terveemmältä ja paremmalta! :)
PoistaOi, kiva kuulla, että mulla on noin pitkäaikaisia lukijoita, vaikka kirjoitustahti nyt on vähän mitä sattuu :D Ja kyllä, siellä oon mieheni tavannut. Voi vitsit, muistan kyllä hyvin mitkä fiilikset itsellä oli kuin odotti reissuun lähtemistä. Tiedätkö jo mihin päin jenkkilää suuntaat?:)